Vaikka Intia ja Kiina ovat viime aikoina pyrkineet sovitteluun, maiden välinen kilpailu näyttää olevan suurempaa kuin koskaan aiemmin.

Viime vuosina maat ovat piikitelleet toisiaan diplomatian tasolla, ja Kiinan presidentti Xi Jinping jätti väliin Intian pääministeri Narendra Modin vuonna 2023 isännöimän merkittävän G-20-huippukokouksen.

Vastavuoroisesti Modi ei osallistunut tämän vuoden Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokoukseen Kazakstanissa.

Lokakuussa maat kuitenkin sopivat tiukasti neuvotellusta rajajärjestelystä kiistellyllä Ladakhin alueella. Viitaten tähän sopimukseen Intian ulkoministeriö korosti parantuneita suhteitaan Pekingiin joulukuussa.

Tällaiset sovinnon yritykset tuskin kuitenkaan hillitsevät kybersodankäynnin kiihtyvää konfliktia, jota käydään näiden kahden yli miljardin asukkaan Aasian maan välillä.

Virtuaaliset sodat

Tämä vastakkainasettelu on voimistunut Covid-pandemian alusta lähtien, kun Modin johtama New Delhi siirsi konfliktin kyberavaruuteen kieltämällä välittömästi 59 kiinalaista sovellusta, mukaan lukien Weibon, vuonna 2020.

Tätä pidettiin alkusysäyksenä virtuaaliselle sodalle, jonka taustalla on Intian ja Kiinan rajakiista Ladakhissa.

Intian valtamediassa ja sosiaalisessa mediassa käydyt kansallismieliset keskustelut vain yllyttivät digitaalista taistelukenttää, ja kiinalaisia sovelluksia syytettiin 'laittomasta sisällöstä' ja mahdollisista kansallisen turvallisuuden uhista.

Vastauksena kiinalaiset kommentaattorit aloittivat oman isänmaallisen kampanjansa julkaisemalla artikkeleita valtion omistamissa julkaisuissa, joissa arvosteltiin Intian hypernationalistista narratiivia. Lisäksi he varoittivat seurauksista, kuten Kashmirin kysymyksen kärjistämisestä YK:ssa ja sotilaallisten operaatioiden aloittamisesta Ladakhissa ja Arunachal Pradeshissa.

Tämä sanasota sai New Delhin asettamaan lisää kieltoja suosittuihin kiinalaisiin sovelluksiin, kuten TikTokiin, osana 'Make in India' -kampanjaansa, jossa intialaiset sovellukset alkoivat ensimmäistä kertaa dominoida Intian kyberavaruudessa.

Kilpailu määrittää näiden kahden muinaisen sivilisaation kansalliset kehitystavoitteet, jotka kerran hyötyivät kaupasta ja kulttuurivaihdosta.

New Delhi pitää Pekingiä suurimpana kilpailijanaan, mikä on saanut Intian keskeyttämään suorat lennot Kiinaan, rajoittamaan viisumeja, karkottamaan toimittajia ja rajoittamaan kiinalaisia investointeja Intiaan.

Intia on myös asettanut rajoituksia kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutukselle, mediakeskusteluille, opiskelijavaihto-ohjelmille, kulttuuritapahtumille sekä taide- ja käsityötapaamisille, mikä vaikeuttaa tavallisten intialaisten ja kiinalaisten välistä vuorovaikutusta.

Ennen tätä kilpailua molemmat maat kokivat meteoriittisen nousun 1990-luvun alussa. Ne loivat omat markkinarakonsa maailmassa: Kiina puolijohteilla ja Intia ohjelmistoilla.

Ammattitaitoon perustuen Peking kuitenkin kaksinkertaisti asukaskohtaisen tulonsa verrattuna aasialaiseen kilpailijaansa. Tämä vain lisäsi vihamielisyyttä, vaikka maat allekirjoittivat vuonna 1993 rauhansopimuksen ja vuonna 2013 rajapuolustusyhteistyösopimuksen.

Muut ongelmat

Virtuaalinen taistelu näyttää olevan ilmentymä syvemmistä ongelmista, joista Intia ja Kiina ovat olleet eri mieltä vuosikymmeniä, niiden joukossa aluekiistat.

Ensinnäkin on Pekingin sotilaallinen läsnäolo Ladakhin rajalla sekä Intian valtamerellä, jossa New Delhi syyttää Kiinaa vakoilualusten operoinnista.

Peking puolestaan ilmaisi tyytymättömyytensä Intian tuesta sen 'kapinalliselle maakunnalle' Taiwanille. Lisäksi Kiina syytti New Delhiä sekaantumisesta Tiibetin kysymykseen vuonna 2019, kun Intia tarjosi turvapaikan buddhalaisjohtaja Dalai Lamalle, jota Kiina pitää separatistina.

Näiden kahden maan vastakkaiset liittoutumat määrittävät myös niiden välistä eripuraa. Osana kahta kilpailevaa ryhmittymää Intia tukee Indo-Pacific Quadia, kun taas Kiina asettuu Belt and Road Initiativen taakse.

BRICS-jäsenenä (Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan muodostama ryhmä) Kiina leimattiin epäsuorasti 'länsivastaiseksi' Modin toimesta suljetussa istunnossa lokakuussa.

Intian pääministerin suurin huolenaihe on New Delhin vaikutusvallan väheneminen foorumissa, kun Peking ja Moskova ajavat globaaleja laajentumispyrkimyksiään.

Kashmirin yhteenotot

Pyrkiessään olemaan 'Vishwa Guru' – maailman johtaja – Modin 'uusi Intia' kieltäytyy jäämästä Aasiassa toissijaiseksi. Maa vastustaa avoimesti Kiinan ja Pakistanin talouskäytävää Pakistanin hallinnoimassa Kashmirissa ja on arvostellut Pekingin aggressiota Arunachal Pradeshissa.

Kiina puolestaan vastustaa New Delhin yksipuolista päätöstä muuttaa konfliktialueen dynamiikkaa Kashmirissa.

Elokuussa 2019 New Delhi peruutti kiistellyn Kashmirin erityisaseman ja erotti Ladakhin omaksi liittovaltion alueekseen. Kiina vastusti tätä liikettä, sanoen sen rikkovan YK:n Jammu ja Kashmir -päätöslauselmia.

Tämä kauna ilmeni myöhemmin Ladakhin tosiasiallisella rajalla, jossa Kiinan kansan vapautusarmeija taisteli Intian armeijaa vastaan, ja yhteenottoa pidettiin kuolettavimpana sitten vuoden 1962 Kiinan ja Intian sodan.

Puoli vuosikymmentä myöhemmin, kun rajakiista on luonut uuden rintaman Aasiassa, Intian ulkoministeri vaatii tiukkaa sitoutumista rajalta irtautumiseen.

Monet Intiassa kuitenkin näkevät tämän taktillisena vetäytymisenä, kun Ukrainan sota on lähentänyt Kiinaa Intian vanhan puolustusliittolaisen, Venäjän kanssa. Pekingin liike on saanut vauhtia Yhdysvaltojen ja Intian yhteistyöstä merilogistiikassa ja häiritsevissä teknologioissa.

Vaikka rauhanneuvottelut ja diplomaattiset ponnistelut jatkuvat, Intian ja Kiinan välinen kilpailu kyberavaruudessa pysyy keskeisenä taistelukenttänä. Kansallisen turvallisuuden huolista ja taloudellisesta kilpailusta johtuva digitaalinen sodankäynti todennäköisesti kiihtyy, kun molemmat maat pyrkivät hallitsemaan kyberavaruutta ja saavuttamaan globaalia vaikutusvaltaa.

Toistaiseksi Intian strateginen muutos Kiinaa kohtaan, vaikka se ei ole radikaali, korostaa maiden välistä kasvavaa kilpailua – kilpailua, joka ei näytä laantuvan lähiaikoina.